Helsingin Sanomat har idag publicerat en artikel med rubriken "Espoon Sistonen: Tutkimus Suur-Helsingistä jo tänä vuonna". Jag återger här de sista raderna i artikeln:
Valtuuston toiseksi suurimman ryhmän, vihreiden puheenjohtaja Nina Knaapila ei ajatukselle lämpene.
"Tulkitaan edelleen niin, että kyse on suoraan Paras-hankkeen yhdistämisajatuksesta, jos tällainen tutkimus tehdään. Emme ole kannattaneet tähän mennessä, eikä nyt ole tapahtunut mitään sellaista, että kantaa olisi tarvinnut muuttaa."
Diskussionerna om en sammanslagning av städerna i huvudstadsregionen föranleds uttryckligen av kommun- och servicestrukturreformen. Det är skäl att ta en återblick på hur reformen diskusterades i Helsingfors stadsfullmäktige för tre år sedan, den 11 januari 2006. Jag återger här valda bitar ur diskussionsprotokollet (Lähetekeskustelu kunta- ja palvelurakenneuudistushankeesta pääkaupunkiseudun vastausta varten):
Kaupunginjohtaja Pajunen
... Pääkaupunkiseudulla muutosmalli ratkaistaan erityiskysymyksenä, eli se tarkoittaa sitä, että kun muualla maassa vastaukset ovat maakuntakohtaisesti, niin me olemme ikään kuin kahdessa korissa, sekä Uudenmaan maakunta antaa omaa vastaustaan että sitten pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia vastaavat omalta osaltaan. ...
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vapaavuori
... Kunta- ja palvelurakennehanke on iso asia. Itse asiassa se on tosi iso asia. Kyse tulee todennäköisesti olemaan itsenäisyytemme ajan suurimmasta kuntauudistuksesta. Kyse tulee todennäköisesti olemaan myös suurimmasta asiasta, minkä kanssa yksikään meistä joutuu tekemisiin koko kunnallispoliittisella urallaan kyseisen uran pituudesta riippumatta. ...
Pääkaupunkiseudulla on omat metropolialueelle ominaiset lieveilmiönsä, joita muualla ei ole. Mutta perusteiltaan palvelutuotantomme ei eroa muusta maasta millään sellaisella tavalla, että meitä sen takia tulisi tarkastella erityistapauksena.
Pääkaupunkiseudun erityisasema perustuukin maankäytön, asumisen ja liikenteen muodostamaan kokonaisuuteen, seudun kansainväliseen kilpailukykyyn ja sen kansantaloudelliseen merkitykseen. Sen takia myös muutosmallimme tulee olennaisilta osin perustua juuri näihin seikkoihin. ...
Olen itse vakuuttunut siitä, että järkevintä olisi yhdistää Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja läntiset osat Sipoosta uudeksi suurkaupungiksi. Tämä olisi selvästi selkein ja yksinkertaisin tapa varmistaa seudullisesti kokonaisvaltainen yhdyskuntarakenteen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukainen päätöksenteko. Uskon, että yhdistämisellä aikaansaataisiin merkittävää lisäarvoa. ...
Jo lyhyt, perinteisistä ajatuspinttymistä vapaa vilkaisu karttaan osoittaa joka tapauksessa, että kysymys pääkaupunkiseudun itäisestä ulottuvuudesta on ratkaistava.
Itämeri on ymmärrettävä peruste sille, ettei seudun yhdyskuntarakenne voi laajentua etelään. Neljästä pääilmansuunnasta vielä toisen poissulkeminen ilman mitään todellista syytä olisi kuitenkin vastuutonta. Läntinen Sipoo tuleekin liittää Helsinkiin, jos laajemmasta yhdistymisestä ei jostakin syystä tulisi mitään. ...
Valtuutettu Rihtniemi
... Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön on saatava sidottua myös entistä tiiviimmin Helsingin itäpuoliset alueet, erityisesti Sipoo.
Ensimmäisenä vaiheena tämä tiivistyvä, vapaaehtoinen yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien välillä on erittäin kannatettava ja hyvä asia. Varsinaisena tavoitteena on kuitenkin pidettävä pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä ja myöskin rajojen tarkistamista Sipoon suuntaan. ...
Puhumme nyt siis kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta. Huomio on kuitenkin voittopuolisesti kiinnittynyt kuntarakenteeseen palvelurakenteen kustannuksella. Kuntalaisten kannalta rajat eivät ole kiinnostavia, vaan se, kuinka hän saa tarvitsemansa peruspalvelut. Nyt kuvitellaan, että rajoja siirtämällä tämä yksistään ratkeaa. ...
Valtuutettu Anttila
... Täällä on todettu, että kuntien yhdistämiseen tarvitaan selvittelytyötä.
Olemme samaa mieltä, että kuntien yhdistämiseen liittyviä etuja tai haittoja on syytä selvittää. Kuntalaisten halukkuus yhdistymiseen ja mitä asioita he toivovat kuntien yhteistyöltä tai yhdistämiseltä pitää tutkia, jotta kehittämistyö saa riittävän konkreettisen pohjan. Nyt pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työ pohjautuu lähinnä poliitikkojen näkemyksiin. Se ei riitä. Etenkin itään päin laajentuminen on otettava ehdottomasti esille. Sipoo ja myös Vantaan itäiset osat on otettava mukaan pääkaupunki- ja koko Helsingin seudun tulevaisuuden kehittämistarkasteluun.
Sosialidemokraatit ovat valmiita kuntien yhdistämiseen, kun siihen on riittävän hyvät perusteet ja kansalaisten tuki. ...
Ledamoten Oker-Blom
... Espoo on vähän samassa asemassa niin kuin Suomi oli aikoinaan, että idässä on tämä suuri paha naapuri, joka himoitsee koko alueen itselleen.
Tämä puhe Sipoosta ja Kauniaisista alkaa myös kyllästyttää. Kyllähän tässä on lähdettävä siitä, että kaikki kunnat päättävät itse. Emmehän me täällä voida päättää kaikkien puolesta, emmekä varsinkaan ottaa ja yhdistää vapaita kuntia. ...
Valtuutettu Molander
... Kaupunginhallituksen puheenjohtajan esitys Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisen ja läntisen Sipoon yhdistämisestä saa kannatuksen Keskustan valtuustoryhmältä. ...
Valtuutettu Ebeling
Kannatamme Sipoon läheistä kytkemistä pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan esitys tässä sopii meille. ...
Kannatamme Sipoon läheistä kytkemistä pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan esitys tässä sopii meille. ...
Valtuutettu Walldén-Paulig
...Kuntarajoja Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen välillä poistamatta on mahdoton saavuttaa kestävää kehitystä Helsingin alueen sisällä ja koko pääkaupunkiseudulla. Nyt vaaditaan rohkeutta ja kauaskatseisuutta kaikilta. Ja rehellisyyden nimissä Espoonkin tulisi myöntää olevansa etuoikeutettu voidessaan tukeutua Helsingin luomiin mahdollisuuksiin. Sipoo kuuluu myös vääjäämättä kiinteästi mukaan kaupunkimme kehityskuvaan. Sipoon täytyy tulla mukaan pääkaupunkiseudun kehittämiseen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan läänin liitot tulee saada yhteen. ...
Valtuutettu Walldén-Paulig
...Kuntarajoja Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen välillä poistamatta on mahdoton saavuttaa kestävää kehitystä Helsingin alueen sisällä ja koko pääkaupunkiseudulla. Nyt vaaditaan rohkeutta ja kauaskatseisuutta kaikilta. Ja rehellisyyden nimissä Espoonkin tulisi myöntää olevansa etuoikeutettu voidessaan tukeutua Helsingin luomiin mahdollisuuksiin. Sipoo kuuluu myös vääjäämättä kiinteästi mukaan kaupunkimme kehityskuvaan. Sipoon täytyy tulla mukaan pääkaupunkiseudun kehittämiseen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan läänin liitot tulee saada yhteen. ...
Valtuutettu Soininvaara
...Tässä tapauksessa olisi mahdollista ottaa mukaan myös Keravaa, Kirkkonummea ja muita tällaista.
On ihan selvää, että näihin neljään kuntaan, ja ehkä osaa Sipoota, se yhdistäminen pysähtyy eikä ole mahdollista tehdä tätä isompaa kuntaa. Silloin kuitenkin tästä kaupunkirakenteesta jää ulkopuolelle jotakin. ...
Ledamoten Biaudet
...Ja kun täällä hehkutetaan suur-metropolin puolesta, on hieman ongelmallista, että samaan aikaan puhutaan siitä, että lähidemokratian pitäisi toimia vielä paremmin. Mutta tuntuu siltä, että lähidemokratia tänään toimii ehkä vähän liiankin hyvin, ainakin kun on kyse muiden alueista. Kysymys on siitä, että ainakin Sipoon kohdalla lähidemokratia toimii ehkä vähän liian hyvin meidän mielestämme. ...
När stadsstyrelseordförande Jan Vapaavuori sade att "Läntinen Sipoo tuleekin liittää Helsinkiin, jos laajemmasta yhdistymisestä ei jostakin syystä tulisi mitään", diskuterade han uttryckligen Paras-reformen i huvudstadsregionen. Hela diskussionen, ur vilken jag ovan citerar, gäller KSSR. Helsingfors hade egentligen inte så mycket att önska angående servicestrukturen, men desto större önskemål angående kommunstrukturen. Inkorporeringen av sydvästra Sibbo var i början av 2006 uttryckligen ett Paras-projekt. Utan KSSR skulle annekteringen knappast ha aktualiserats. Åtminstone skulle den inte ha fått kommunministerns stöd. Det är märkligt att man så snabbt glömde bort att Sibbo-frågan var ett Paras-projekt. Politikerna gjorde det medvetet, men varför har medierna inte lyft fram sambanden?
Liksom Jussi Pajunen framhöll i sitt anförande hörde Helsingfors till två "korgar", Helsingfors hördes angående service- och kommunstrukturreformen via så väl Nylands förbund som via huvudstadsregionens kommuner. Det är orealistiskt att tänka sig att förslaget till Paras-reform hade gått igenom utan att Helsingfors synpunkter om kommunstrukturen alls hade tagits i beaktande. Problemet är att Hannes Manninens och Kommunförbundets modell till kommunreform inte inbegrep några tvångssammanslagningar. Då en sammanslagning av städerna i huvudstadsregionen inte var möjlig, måste Sibbofrågan lösas formellt utanför KSSR. En liten pikant detalj i sammanhanget är att Pekka Myllyniemi var viceordförande i koordineringskommittén som utarbetade den ena korgens, Nylands förbunds svar till inrikesministeriet angående Paras-reformen.
Fallet Sibbo
Inlägg
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar