Manuskript. Den 26 september 2008


I dagens nummer av Helsingin Sanomat ingår en artikel med rubriken "Sipoon rajansiirron hinta haettaneen oikeudesta". Borgåbladet har publicerat en artikel med rubriken "Pajunen sade inget om ersättningar". Av artikeln framgår att förhandlingarna och meningsskiljaktligheterna mellan Helsingfors och Sibbo inte bara gäller ersättningsfrågan. Helsingfors vill att Sibbo fortsätter att sköta vatten- och avloppscervisen i sydvästra Sibbo, medan Sibbo kommun vill att Helsingfors stad tar överansvaret. Helsingin Sanomat har, liksom Taloussanomat, även publicerat FNB:s notis med rubriken "Helsinki perustaa Sipoo-yksikön".

Från Sibbos sida har man den senaste tiden upprepade gånger påpekat att statsrådet eller det ansvariga ministeriet borde ha tagit ställning till ersättningsfrågan innan man tog beslutet att ändra kommunindelningen. Det förefaller som om Hannes Maninens manuskrpit tog slut vid HFD:s avgörande, men enligt Manninens ursprungliga manus torde Sibbo och Helsingfors ha kommit överens om ersättningen innan statsrådet eller inrikeministeriet tog beslutet.
I programmet MOT sade kommundirektören i Sibbo Markku Luoma att manuskriptet med tidtabellen torde ha varit uppgjord på förhand, efetrsom det var väldigt bråttom. Luoma syftar här främst på Helsingfors initiativ i juni 2006. Visst verkar det som om det på förhand var bestämt att initiativet skulle tas före slutet av juni, men just när det gäller Helsingfors initiativ verkar man ha avvikit från manuset. Helsingfors framställning om en ändring i kommunindelningen var ett fatalt bristfälligt hastverk, som måste ha improviserats fram på några timmar. Någonting gick fel redan veckan före midsommar 2006. Det fanns kanske en plan B, men även reservplanen misslyckades. (Se "Plan A, plan B och plan C. Den 4 juli 2007".) Därmed fanns det inga förutsättningar för en överenskommelse mellan Sibbo och Helsingfors. Enligt Manninens ursprungliga manuskript skulle Sibbo ersättas med mark i Nickby, vilket Manninen även antydde i sin insändarartikel i Helsingin Sanomat den 16 september. (Se "Manninen tar till orda. Den 16 september 2008".)

På tal om manuskript, så finns manuskriptet till det ovannämnda MOT-programmet att läsa på Internet. Jag återger här valda bitar:

Jussi Pajunen:
Tänne johtaa kaikki joukkoliikenneväylät, ja sillon on luontaista, että se keskus laajenee tasapainosesti kaikkiin suuntiin. Ja nyt täällä kuntaliitoksella, niin tai osaliitoksella, niin sen tavotteena on tasapainosen kaupunkirakenteen jatkaminen myös itäsuuntaan.

Lounais-Sipoon lisäksi Västerkullan kiilaksi kutsuttu kaistale Vantaata liitetään Helsinkiin. Helsinki tarvitsi palan Vantaata, jotta se saisi maarajan Sipoon liitosalueeseen.
Pajunen:
Uudelle alueelle tulee hieno luontoa lähellä oleva, olevia asuntoalueita, joustava metronkäyttömahdollisuus, jolla tukeudutaan sitten muuhun kaupunkirakenteeseen. Sinne hyvät palvelut, onnellisia, onnellisia, hyvinvoivia ihmisiä.
...

Sipoon kunnanjohto sai huhtikuussa 2006 yllättävän kutsun. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen pyysivät sipoolaisia kollegoja lounastamaan kanssaan.
Lounaalla Vapaavuori ja Pajunen ehdottivat Sipoolle rajansiirtoa. Toisin sanoen, että osa Lounais-Sipoota liitettäisiin Helsinkiin.
Markku Luoma:
Nää oli vaan suullisia keskusteluja, jotka sitten eivät oikeastaan johtaneet mihinkään. Että ne ei varsinaisia rajansiirtoneuvotteluja olleet, koska eihän meillä semmosiin ollut edes valtuuksia.

Vapaavuori ja Pajunen esittivät kaksi vaihtoehtoa. Sipoon olisi valittava niistä toinen ja luovutettava vapaaehtoisesti maata Helsingille. Ehdotus oli hämmentävä.
Luoma:
Mä pidän ne kahvipöytäkeskusteluina, jotka on käyty niitten henkilöitten välillä ja tuotu tavallaan Helsingin näkemyksiä esiin. Mutta ne ois tietysti luonnollisesti pitäny johtaa johonki konkreettiseen ehdotukseen heidän taholtaan. Mitään konkreettista ehdotusta ei koskaan sitten päästy käsittelemään missään instituutis… instanssissa.

Helsingin seuraava siirto tuli ennen juhannusta 2006. Kaupunginhallitus ehdotti tuolloin, että Helsinkiin siirretään 5 000 hehtaaria Sipoota. Suunnitelmaan kuului metron jatkaminen itään ja asuntojen rakentaminen 30 000 asukkaalle – siis jälleen vähintään Savonlinnan kokoinen kaupunki.
Valtuusto hyväksyi ehdotuksen ja päätti esittää rajansiirtoa valtioneuvostolle.
Helsinki oli kevään aikana valmistellut hanketta salassa julkisuudelta – ja Sipoolta.
Luoma:
Näyttää siltä, että siinä oli näytelmän käsikirjotus tehty etukäteen aikatauluineen, koska tällä asialla oli, jos muistan oikein, niin sillä oli hirveä kiire.

Pajunen:
Itse kävin lukuisien henkilöiden kanssa keskusteluja, ja varmaan monet muut keskusteli, että ei ei ei ei tää ollut millään tavalla niin kun pienessä piirissä keskusteltu vaan ehkä ei niinkään julkisuudessa.

Hannes Manninen:
Helsingin kaupungista informoitiin minua, että heillä on tällainen esitys tarkoitus tehdä ja kysyivät arviota siitä, että onko tällä asialla läpimenomahdollisuuksia. Minä epävirallisesti puolueiden puheenjohtajien kanssa, sekä Vanhasen että Heinäluoman kanssa, keskustelin asiasta, ja sitten myöskin informoin ministeri Enestamia. Vanhasen ja Heinäluoman tällaisista epävirallisista keskusteluista sain sellaisen käsityksen ja mandaatin, että asian valmistelua voidaan jatkaa.

I verkligheten hade Helsingfors redan i januari 2006 krävt en anslutning av sydvästra Sibbo i samband med kommunreformen (KSSR). Manninen ville dock inte ha några tvångssammanslagningar i samband med KSSR. Det borde inte vara så svårt att gissa vems förslaget var att sydvästra Sibbo skulle anslutas till huvudstaden inom ramen för gällande kommunindelningslag utan någon formell anknytning till KSSR. Enestam informerats av Hannes Manninen om kommunministerns stöd av inkorporeringsplanerna den 23 maj,dagen efter Huvudstadsregionens stadsfullmäktigen sammaträdde i Finlandiahuset och antog en överenskommelse enligt vilken Nedre Dickursby ansluts till Vanda och Västerkullakilen och sydvästra Sibbo ansluts till Helsingfors. (Se "Vem utpressade vem? Den 7 april 2007".) Det är uppenbart att Manninen inte bara blivit tillfrågad om förutsättningarna för en ändring i kommunindelningen i enlighet med rådande kommunindelningslag. Tapani Mäkinen har även intygat att ledande ministrar med statsministern och finansministern i spetsen uppmanade Helsingfors att ta initiativet före före midsommaren. (Se "Domstolsbehandlingen får vänta. Den 13 december 2006".) Att även SDP:s ordörande Eero 
Heinäluoma trots alltid hade en viktig roll framgår ur MOT-programmet. Jag citerar vidare ur manuskriptet:

Myös Vantaan oli luovutettava maata Helsingille, jotta Lounais-Sipoon liittäminen olisi ollut perusteltua. Ns. Västerkullan kiila on pieni pala maata Porvarinlahden pohjukassa Sipoon ja Helsingin välissä.
Alueesta luopuminen ei tuottanut Vantaan kaupunginhallitukselle ongelmia.
Tapani Mäkinen:
Tää Västerkulla juttu on, ei se oo peanuts, mutta se on vaan yks osa. Se Västerkullan kehittyminen, että sinne tulee 1-2 metroasemaa. Nyt mä puhun siitä maa-alueesta, mikä on rakentamiseen kelpaavaa, enkä siitä kiilasta. Sen merkitys ei oo ainoa, vaan pitää nähdä myös laajempia kokonaisuuksia.

Laajemmilla kokonaisuuksilla Vantaan päättäjät tarkoittivat Kehärataa. Se oli pitkään ollut poliitikkojen lempilapsi, ja kaupunki oli vuosia kärttänyt valtiolta päätöstä radan rakentamisesta. Vantaa halusi saada Marja-Vantaan rakentamisen liikkeelle. Se taas edellytti valtion tukea Kehäradalle.
Liikenne- ja viestintäministeriö nimitti 15. kesäkuuta 2006 työryhmän selvittämään Kehäradan toteutusta. Viisi päivää myöhemmin Vantaa ilmoitti suostuvansa vapaaehtoiseen alueluovutukseen. Vuorokausi tästä Helsinki päätti jättää alueliitosesityksensä valtioneuvostolle.

Att Vanda av staten ersatts för det lilla området som staden frivilligt avstod ifrån är skäl att komma ihåg då nu även Sibbo kräver ersättning för ett mycket större och ekonomiskt värdefullare område. När det gäller frågan om ersättningens storlek saknar det inte betydelse att Helsigfors huvudsakliga motiv gällde ekonomisk fördel. I MOT-programmet avslöjar Pajunen själv motiven. Jag citerar vidare:

Luoma:
Mikä sitten toistu joka paikassa oli se, että Sipoo ei ole halunnut kehittää, ikään kuin ja tuota, ja nyt Helsingin täytyy päästä levittämään kaupunkirakennetta. Niin sehän ei perustu mihinkään juridiikkaan. Ja, ja tuota, musta korkein hallinto-oikeuskin käyttää oikeastaan vähän toisilla sanakäänteillä näitä samoja argumentteja ikään kuin juridisina argumentteina. Että kyl tää, kyl tää monella tavalla tuntuu erikoiselta tää koko asian käsittely edelleenkin.

Mutta miksi Helsinki tarvitsee Lounais-Sipoota?
Selitykset vaihtelevat, kun asiaa kysyy kaupunginjohtaja Pajuselta.
Pajunen:
Tässä vaiheessa erityisesti, kun mittaamme omaa menestystä, niin se tapahtuu tämän Itämeren alueen keskusten välillä: Tukholma, Tallinna, Pietari. Ja siinä kilpailus meidän pitää puhaltaa yhteen hiileen, ja myöskin se vaatii eheän tasapainoisen kaupunkirakenteen. Ja silloin on aika erikoista, jos kaupunkirakenteella ei ole kasvusuuntaa kuin pohjoiseen ja länteen, mutta itään kasvu on kielletty.

Haastattelun loppupuolella kysyin asiaa Pajuselta uudelleen:
Pajunen:
Jos kärjistetysti ottaa, niin hyvä, jos otetaan hyvä-, hyvätuloiset ja vähemmän hyvätuloiset, niin hyvätuloiset keskimäärin maksaa paljon veroja, mutta käyttävät julkisia palveluja vähemmän. Ja vähemmän hyvätuloiset maksavat vähemmän veroa, mutta käyttävät palveluja enemmän. Ja sen takia Helsingin tavotteena on, ett meillä on tasapainonen asukasrakenne.

Suomeksi sanottuna: Helsinki haluaa uusia, hyvätuloisia veronmaksajia. Se haluaa siis rakennusmaata, jolle se voi kaavoittaa asuntoja uusille hyvätuloisille veronmaksajille.


Christel Liljeström har ikväll publicerat blogginlägg med rubrikerna "Reflektioner" och "Argumentointi tärkeätä".

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar