Berlinmuren. Den 13 juni 2009

Egentligen har har mitt bloggande om fallet Sibbo hela tiden handlat om att skriva samtidshistoria. Ju mera tiden lider desto mera blir mitt bloggskrivande just historia. Jag återgär inte längre så många nya inlägg i debatten, utan i stället plockar jag fram gamla inlägg, som jag hoppas att skall belysa fallet Sibbo. I många inlägg har jag påtalat den förtigna kopplingen mellan Sibbofrågan och kommunreformen. Jag har inte hittat en enda text förutom mina egna där denna koppling direkt skulle påtalas. Närmast kommer kanske Osku Pajamäki i blogginlägget "Sipoo eli Gumbostrandin stadilaiset?" från den 30 november 2006, där han skriver att "Kun neuvottelutie kymmenien vuosien aikana oli käyty loppuun, antoi kuntarakenneudistus hyvän syyn kokeilla toista tietä." (Se "Astrid Thors torde föredra 'Sibbofrågan'. Den 9 juni 2007".) En annan socialdemokratisk lokalpolitiker från Helsingfors, Jouko Malinen har kanske ändå tydligare än Pajamäki avslöjat kopplingen på sin eller Kontulan Demarit/ Puhis blogg. I det första blgginlägget "Kevät" från den 18 april 2006 skriver Malinen om kommun- och servicestrukturreformen. Jag återger valda bitar:

Tämän hetken merkittävin asia Suomessa on kunta- ja palvelurakenne uudistus, joka on lausuntokierrosten jälkeen tulossa hallituksen ns. puitelakiesityksenä eduskunnalle touko-kesäkuun vaihteessa. Tällä hetkellä tuntuu demarien ja keskustan mielipiteet menevän eniten ristiin kuntakoon asettamisen suhteen. Katsotaan, minkälainen kompromissi tulee hallituksesta ulos.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen pääkaupunkiseudun yhteinen valmistelutyö on edennyt ns. neuvottelukunnan kautta. Alun perin yhteistyön lähtökohdaksi sovittiin vapaaehtoinen yhteistyömalli, vaikkakin kokoomuksella ja vihreillä tuntui yhteisestä sopimuksesta huolimatta riittävän intoa kiirehtiä kuntien yhteen liittämistä julkisissa puheissaan. Tämä ärsytti kovasti naapureita - erityisesti Espoota. ... Vapaaehtoisuuden tie hieman epäilytti aikaisempiin kokemuksiin pohjaten, mutta kaupungit saivat yllättävän pitkälle meneviä suunnitelmia yhteiseen lausuntoonsa. Selvitystyö kuntien mahdollisesta yhteen liittämisestä siirrettiin sovinnolla vuoteen 2008.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön pohjaksi on tarkoitus solmia toukokuun aikana yhteistyösopimus. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valtuustot kokoontuvat yhteiseen kokoukseen 22.5. Finlandia-talolle. ... Lisäksi pääkaupunkiseudun kunnat haluavat solmia valtion kanssa pääkaupunkiseutusopimuksen, joka sisältäisi molempien tahojen yhdessä määrittelemät keskeiset konkreettiset toimenpiteet ja hankkeet seudun kehittämiseksi. ...

Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä olennaisinta olisi saada suunnitellut aluevaihdokset Vantaan kanssa sovittua (Ala-Tikkurila ja Västerkullan kiila). Maakuntaliittojen yhdistämiseen ja mahdolliseen läntisen Sipoon saamiseksi mukaan maankäyttösuunnitelmiin tulemme tarvitsemaan valtion apua.

Mycket tydligare än så här kan man knappast säga att kommunminister (och bostadsminister) Hannes manninen (c) med Helsingfors ingick ett avtal där Sibbofrågan och KSSR kopplades samman. I följande inlägg "Kuntauudistus ja Sipoo" från den 3 augusti förbinder Malinen kanske inte Sibbofrågan lika direkt med kommunreformen, men sambanden kommer ändå tydligt fram. Jag citerar:

Juhannuksen tietämillä tapahtui kaksi kuntapolitiikan kannalta erittäin merkittävää asiaa. Maan hallitus sai pitkän ja ankaran vääntämisen jälkeen vihdoin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ns. puitelakiesityksensä valmiiksi. Esitys on hyvin pitkälti sdp:n ja keskustapuolueen vastakkaisista kannoista muotoutunut kompromissi, jonka oppositiopuolueet pitkin hampain hyväksyvät. Keskustapuolue jarrutti viimeiseen asti välttämätöntä kuntauudistusta ja erityisesti siihen mahdollisesti liittyviä kuntaliitoksia. Puitelakiesitys kompromissinäkin oli kuitenkin pakko saada aikaiseksi, jotta hallitus pystyy toimimaan vaalikauden loppuun asti.

Puitelain tärkeimpiä kohtia ovat mm. kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhoidosta ja sosiaalitoimen tehtävistä on oltava puitelain mukaan vähintään 20 000 asukasta. ... Pääkaupunkiseudun kuntien selvittävät yhteistyökuvionsa vuoden 2007 syyskuun alkuun mennessä. Laki ei kuitenkaan sisällä kunnille asetettavia minimiasukasmääriä tai pakkoliitoksia. Laissa on kuitenkin ns. valtioneuvoston pakkovaltapykälä. Todella heikkoon kuntoon ajautuneiden kuntien osalta puitelakiin kirjattujen toimien purevuus arvioidaan 2009. ...

Kuntauudistukseen palataan seuraavan kerran tosimielessä vuonna 2009, jolloin valtioneuvoston on annettava eduskunnalle selonteko lain tavoitteiden toteutumisesta. Silloin päättyy valmistelulle annettu aikalisä ja uudistuksessa päästään toivottavasti aidosti eteenpäin.
Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma piti kuntauudistuksesta saavutettua sopua historiallisena ja merkittävänä. ...

Toinen Helsingin kannalta erittäin merkittävä asia oli se, että Helsinki teki esityksen valtioneuvostolle Loinais-Sipoon (5000 ha) Vantaan puoleisen Mustavuoren alueen (200 ha) liittämiseksi Helsinkiin. Esitys tehtiin pikavauhtia juhannuksen alla, kun asialle oli näytetty vihreää valoa valtioneuvon suunnalta. Käytännössä sdp:n ja keskustapuolueen johto siunasivat esityksen rkp:n vastustaessa asiaa. Kuntalaki mahdollistaa tämänkaltaisen esityksen tekemisen, jos siihen on riittävän painavat perusteet. Sipoo on jo vuosikymmenet rkp:n johdolla vastustanut kaikkia Helsingin tekemiä yhteistyöesityksiä. Nyt rkp:n vallan supistuessa Sipoossa he ovat saaneet vihreät kumppanikseen jarrutuspolitiikalleen. Helsingin tekemä esitys johti Sipoon kuntapolitiikan kriisiin ja Sipoon valtuuston asettama kuusihenkinen valiokunta tutkii, ovatko kunnanhallituksen puheenjohtaja Cristel Liljeström (rkp) ja kunnanjohtaja Markku Luoma toimineet Sipoon etujen mukaisesti neuvotellessaan viime keväänä Helsingin kanssa kuntarajan siirtämisestä. Helsingillä on 1700 ha maita Sipoon puolella ja Sipoo on ikään kuin rakentanut Berliinin muurin Mellunmäen itäpuolelle.

Fallet Sibbo