Åsikt om Östersundom marksubstansprojekt. Den 22 november 2015

I inlägget "Miljökonsekvensbedömning. Den 20 september 2015" skrev jag om miljökonsekvensbedömningsprogrammet för Östersundom marksubstansprojekt. Föreningen För Sibbo har angående planerna och de tre föreslagna platserna för lagring av marksubstans lämnat in en åsikt, som jag återger här:

Sipoon puolesta ry esittää kannanottonsa Östersundomin maa-aines YVAsta ja toteaa, että jokainen vaihtoehto VE1-VE3 ovat ongelmallisia sekä Sipoonkorven virkistyskäytön kannalta että paikallisen asutuksen kannalta. VE2:n ja VE3 sijoittuvat Hältingträskin ja Storträsketin välittömään läheisyyteen ja haittaavat näiden virkistyskäyttöä ja uhkaavat pohjavesiä, jotka ovat lampien läheisyydessä lähellä maanpintaa. VE1 puolestaan sijoittuu kolmesta alueesta kaikista pohjoisimmaksi, jolloin haittavaikutukset melun ja pölyn osalta Sipoonkorven kansallispuistoon ja sen eteläpuoliseen ulkoilu- ja virkistyskäytössä olevaan metsäalueeseen ovat voimakkaimmat. 
Sipoonkorpi on itäisellä pääkaupunkiseudulla merkitykseltään voimakkaasti kasvava virkistysalue, jota käyttäjät ovat parhaillaan löytämässä. Kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittain. Sipoonkorpi on myös potentiaalinen matkailukohde ulkomaalaisille matkailijoille, jotka etsivät puhdasta suomalaista luontoa läheltä pääkaupunkiseutua. Östersundomin pohjoisosasta ja Landbosta alkavat metsät ovat varsinaisen kansallispuistoalueen lisäksi jo nyt aktiivisessa virkistyskäytössä. Mahdollinen louhinta-alue näin lähellä Sipoonkorpea tulisi merkittävästi alentamaan alueen houkuttelevuutta virkistysalueena melun ja pölyn yhteisvaikutuksella. Sipoonkorvessa on jo tällä hetkellä sekä moottoritiemelua (Porvoon ja Lahden moottoritiet) että lentomelua. Virkistyskäyttäjät arvostavat hiljaisuutta ja puhdasta luontoa, eikä melutasoja tulisi enää nykyisestä nostaa. Moottoritien ja louhinta-alueen melun yhteisvaikutukset ovat myös paikalliselle väestölle merkittävät. Myös pöly kantautuu tuulten mukana lähialuille ja haittaa asutuksen lisäksi virkistyskäyttäjiä, marjastusta ja sienestystä. Kuorma-autoliikenteen voimakas lisääntyminen muutoinkin haittaa asutusta, virkistyskäyttöä ja tekee alueesta epämiellyttävän. 
Sipoon puolesta ry suosittaa tutkimaan ns. 0-vaihtoehtoa eli hanketta ei toteuteta alueella tai tulee etsiä jotain muuta vaihtoehtoa. Tästä näkökulmasta voisi  tarkastella vaihtoehtoina olemassa olevia käsittelyalueita, kuten jätevoimalan aluetta tai Kilpilahden liittymän yhteydessä olevaa maa-ainesten käsittelyaluetta.

Eftersom inga kommunsammanslagningar längre är aktuella och planerna för Östersundom är lagda på is kommer jag att framöver inte lika regelbundet som hittills publicera inlägg på bloggen. Bevakningen fortsätter på Facebook och Twitter. Här meddelar jag även när jag skrivit ett nytt blogginlägg.

Landskapsmodellen. Den 15 november 2015

För en dryg vecka sedan löstes regeringskrisen med att Samlingspartiet fick "valfrihetslagstiftning" mot att Centern fick sin landskapsmodell. (Se "Hot och kohandel. Den 8 november 2015".) Överenskommelsen förefaller vara en stor eftergift från Samlingspartiets sida, men i Helsingin Sanomats artikel "Stubb puolustaa maakuntia" säger partiordförande Alexander Stuibb igår sig förvara landskapen:

”Minä kannatan vahvoja, itsenäisiä maakuntia. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on ymmärrettävä myös maakuntien voimavara”, hän julistaa.
Kansainvälinen, Helsingissä syntynyt ja Espoossa asuva Stubb on siis muuttunut maakuntien mieheksi.

Stubbs föregångare Jyrki Katainen hade knappast kunnat komma  med ett  motsvarande uttalande. I Helsingin Uutiset 11.11 2015 säger Risto Hietanen följande:

Siilinjärveläinen Jyrki Katainen joutui kuuntelemaan valitsioitaan, erityisesti Ben Zyskowicziä ja Jan Vapaavuorta, jottka leimallisesti olivat helisinkiläisiä. Nyt Stubb on kuin kuoropoika Sipilän ja Soinin heiluttaessa tahtipuikkoa.

I verkligheten var överenskommelserna om kommunreformen eller - reformerna inklusive lösningen på "Sibbofrågan" under Katainens tid som partiordförande ett resultat av att Katainen hade en svag ställning inom partiet och var tvungen att lyda order från Helsingfors.

Landskapsmodellen minskar avsevärt trycket på kommunsammanslagningar inklusive kommunsammanslagningar i Helsingforsregionen. Lika väl har en del politiker hävdat att kommuner kan slås samman nu när de efter införande av landskapsmodellen inte längre behövs.




Hot och kohandel. Den 8 november 2015

Regeringskrisen under den gångna veckan visar att ingenting är viktigare än partiernas maktpolitiska intressen. Det gäller kommunreformerna lika mycket som den aktuella sote-reformen. Argumenten för olika antal social- och hälsovårdsområden liksom för olika kommunstrukturer har varit ren hyckleri när striden egentligen handlat om makt och inflytande. Regeringskrisen belyser även de oerhörda svårigheterna med de senaste  kommunreformerna och varför det år 2006 behövdes kohandel.

Vårdöverenskommelsen med 15 vårdområden och 18 självstyrelseområden ser ut som en kompromisslösning där Centern dragit det längsta strået. Kan överenskommelsen om att införa valfrihetslagstiftning räcka som kompensation för Samlingspartiet eller innehåller överenskommelsen dolda element? Överenskommelsen om kommunreformen KSSR (Paras-ramlagen) 2006 innehöll ett dylikt inofficiellt element: inkorporeringen av sydvästra Sibbo.

Angående Juha Sipiläs hot att avgå publicerrade Helsingin Sanomat i fredags en artikel med rubriken "Matti Vanhanen: Minäkin uhkasin johtamiani hallituksia erolla". Här kan man bl.a. läsa följande:

Hallitusneuvotteluihin osallistuva keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen paljasti perjantaina toimittajille eduskunnassa, että hänkin on pääministeriaikoinaan uhannut johtamiaan hallituksia erolla kuten nyt Sipilä.
”Minäkin muistaakseni molemmissa hallituksissa kerran tai kaksi sen tein”, hän muisteli.

Månne inte Matti Vanhanen hotade avgå i samband med förhandlingarna om KSSR (Paras) år 2006. Om Vanhanen avgått hade Helsingforspolitikerna blivit utan sydvästra Sibbo.

Fotografier. Den 1.11.2015



I blogginlägget "Reflektioner från Sibbo. Den 16 augusti 2015" skriver jag om fotoutställningen Reflektioner från Sibbo, som arrangerades av föreningen För  Sibbo. Utställningen med fotografier från inkorporeringsområdet kom att bli en framgång med flera hundra besökare, trots en synnerligen anspråkslös budget. Nu ser det ut att bli en fortsättning på utställningen.

På Facebooksidan Heijastuksia Sipoosta - Reflektioner från Sibbo har man kunnat se några av de foton som var utställda i Gumbohuset i augusti under den senaste tiden har fotografen Tiina Talimets-Atanga uppdaterat ssidan med flera fina bilder som inte rymdes med i utställningen.

Google+ Followers